Viskaalin tilalla ruoantuotannon kiertotalous toteutuu biokaasulla
Viskaalin tilan tiluksilla on Pohjois-Suomen maakuntakaavassa energiantuotantoon soveltuvaksi merkitty alue. Lisäksi alue on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty seudullisesti merkittäväksi biojalostusalueeksi. Alueelle ovat ensin rakentuneet pihattonavetat ja nyt myös biokaasulaitos.
Viskaalin Ekokylä Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Viskaalin tilan isäntä Heikki Räinä on biokaasuhankkeen sydän ja idean isä. ”Kyllä hän on tämän hulluuden alkujuuri”, kuten puoliso ja tilan emäntä Tuula Kukkola-Räinä lämpimästi kuvailee. Ympäristöluvan saaminen kesti puolitoista vuotta, mutta ongelmia ei ollut lähiseudun asukkaiden kanssa emäntä Kukkola-Räinä kertoo.
Uudenlainen ruuantuotannon kiertotalousratkaisu
Nimi Viskaalin saatiin tilalle 1800-luvun alkupuoliskolla tilaa hallinneelta maaviskaali Olof Wallinilta. Räinän perheen omistukseen tila tuli 2010-luvulla. Sitä ennen se oli toiminut 40 vuotta karjanjalostustilana. Isäntäpari halusi panostaa alueen laaja-alaiseen kehittämiseen, mihin myös energia kuuluu osana. He näkevät laitoksen osana uudenlaista ruuantuotannon kiertotalousratkaisua, joka vähentää naudanlihan tuotannon metaanipäästöjä, tuottaa biokaasua liikenteeseen ja luomukelpoisia lannoitteita maatalouden käyttöön.
Viskaalin tila on perheomisteinen nautakarjatila, jonka yhteydessä toimii tilan omia ja lähialueiden nautaa jalostava lihatalo, minkä yhteydessä on pienteurastamo ja leikkaamo. Viskaalin tuorelihaa ja lihajalosteita myydään vähittäiskaupoissa Pohjois-Suomessa ja omassa tilakaupassa. Yritys työllistää yhteensä 20 henkilöä. Kukkola-Räinä kertoo, että nelisenkymmentä nautaa leikataan viikoittain.
Viskaalin kasvattaa omaa lihakarjaa kolmessa pihatossa. Navettojen viereen rakentuvaa biokaasulaitosta hallinnoi Viskaalin Ekokylä Oy. Hankkeen teknisessä toteutuksessa on ollut kiinteästi mukana Viskaalin Ekokylä Oy:n hallintopäällikkö Olavi Tuikka. Työmaakokoukset ovat kuluneina kuukausina tulleet Tuikalle tutuiksi ja työ jatkuu.
Syötteenä lanta sekä teurastamo- ja biojäte
Raaka-aineina biokaasun tuotannossa käytetään maatilan omien 1200 lihanaudan lantaa sekä oman teurastamon jätteitä. Lisäksi yhteistyökumppanin kautta tulee lähiseudun biojätettä. Yhdyskuntalietettä Viskaaliin ei oteta, jotta lannoitteiden puhtaus säilyy. Biokaasulaitos tuottaa energian lisäksi luomukelpoista lannoitetta oman maatilan käyttöön ja ulosmyyntiin.
Lähimmät naapurit ovat noin kilometrin päässä ja kaasun kuluttajat sekä elintarvikejätteet lähellä Oulun talousalueella. Laitoksen tekniikan toimivuuteen on kiinnitetty erityishuomiota.
Raaka-aineyhdistelmä haastaa
Alkuvaiheen suunnittelun jälkeen Räinät etsivät sopivaa laitostoimittajaa tämän kokoluokan ja ennen kaikkea varsin haastavan raaka-aineyhdistelmän käsittelystä. Korkeakuormitteiseen märkämädätykseen – SolidFermiin – perustuvan yksireaktorisen laitoskokonaisuuden toimittaa suomalainen Doranova Oy. Reaktorissa kierrätetään rejektinestettä, millä prosessia säädetään.
”Viskaalin biokaasulaitoshanke on mielenkiintoinen Doranovalle kahdesta syystä”, kertoo Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen. ”Laitos tulee käsittelemään merkittävät määrät kuivalantoja, joten prosessitekniikalta vaaditaan kestävyyttä. Toisaalta suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon tulevaisuuden kasvumahdollisuudet peltobiomassojen ja erilaisten jätevirtojen suhteen.”
Biokaasusektorilla vahvat tulevaisuuden näkymät
Biokaasusta toivotaan laajasti merkittävää lisäystä suomalaiseen energiapalettiin liikenteessä ja teollisuudessa. Viskaalin kaltaiset hankkeet ovat avainasemassa koko biokaasusektorin kasvussa, tiivistää Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen.
Maatila ja lähiruokayritys energiaomavaraisiksi
Rakennettava biokaasulaitos tulee tuottamaan vuodessa yli 15 GWh ulosmyytävää biokaasua, mikä vastaa jopa kymmenien rekkojen tai satojen henkilöautojen vuosittaista polttoainetarvetta.
”Samalla saamme sekä Viskaalin maatilan että pientuotantona lihaa ja lihajalosteita tuottavan lähiruokayrityksemme energiaomavaraiseksi. Tällaisen kiertotalousratkaisun kautta pienenee oleellisesti myös tuottamamme punaisen lihan hiilijalanjälki, kun lehmänlannasta tuleva metaani saadaan talteen”, Räinä kertoo.
Täyteen tuotantovauhtiin päästään ensi vuonna
Laitoksen rakentaminen Muhoksella on käynnissä ja ylösajo on alkamassa kevään lopulla. Kesällä on tulossa kaasunpuhdistuslaitteistot ja kokonaisuudessaan laitos tulee olemaan täysimittaisessa tuotannossa vuoden 2025 aikana.
Syötteiden esikäsittely tapahtuu sisällä hallissa, mistä tavara menee myllyyn ja punnitukseen. Myllyn jälkeen syöte pumpataaan reaktoriin. Ylivuotisia rehuja ja muuta peltobiomassaa voidaan myös tarvittaessa lisätä.
Lisäreaktorille on myös suunnitelmissa optio, mutta sen mietinnän aika on myöhemmin, Kukkola-Räinä puntaroi. Tutkimusyhteistyötäkin on jo käynnissä. Oulun yliopisto tutkii hankkeessa tilalla mallia, jolla pystytään ennustamaan kaasun tuotantoa tietyllä syötteellä. Näin pystytään paremmin ennustamaan tuotannon muutoksia.
